lauantai 13. huhtikuuta 2013

Purina Areena 10 v!



Kymmenen vuotista taivaltaan viettävä Purina Areena täyttyi tänäkin pääsiäisenä kisakansasta. Kymmeneen vuoteen mahtuu paljon muistoja ja tunteiden täyteisiä hetkiä. Ajattelin herätellä ihmisten ikimuistoisimpia hetkiä Purinalta. Alku tuntui vaikealta. Kenellekään ei suoraan tullut yhtä asiaa tai tapahtumaa mieleen. Yleisesti Purinalta muistettiin ne ensimmäiset kisastartit, jotka hyvin usein sattuivat vielä olemaan pääsiäiskisoissa. Pääkaupunkiseutulaisille Purina tuntui olevan erittäin tärkeä kisapaikkana mm. hyvien yhteyksien takia. 

Halusin kuitenkin jotain enemmän, joten päätin pistäytyä Buffassa. Hallihan on siis kymmenen vuotta vanha, mutta Buffa, toimisto ja varasto ovat syntyneet vasta 2009 eli melkoinen virstan pylväs hallin historiassa. Kukas muukaan kuin Pia Peltovakohan se Buffasta löytyi. Kysyin siis Pian ikimuistoisen hetken hallista. Pian ei tarvinnut miettiä hetkeäkään kuin Misty koiran muisto herahti mieliin. Nyt jo edesmennyt Misty voitti aikoinaan kisan Purinalla. Piahan on nykyjään Helsingin Agility urheilijjoiden jäsen, mutta treenit Purinalla ovat alkaneet jo kauan ennen, silloin kun Cockerspanielit Ry saivat oman harjoitusvuoron hallilta. Purinalla treenaavat siis muutkin kuin vain seuran jäsenet ja näin halli on vaikuttanut monen koirakon uraan. Kysyin myös Pialta, että kuinka Buffa on muuttunut vuosien varrella. Tähänkään ei tarvinnut vastausta kauan hakea. Ensimmäisenä mieleen tulivat uudet osaavat työntekijät, joita on matkan varrella tarttunut mukaan Buffan toimintaan. Myös leipomisinnostuksen uusi aalto on pyyhkäissyt Buffan yli. Pääsiäiskisoihin leivottiin kuulemma todella suurella innolla. Liekö leimojen toivossa vai puhtaasta rakkaudesta kaulimeen.

Seuraavaksi kynsiini sain pitkän linjan konkarin, Lehtiön Anjan. Kisaamista Anjalla on 10 vuotta takana ja kisaura Purinalla alkoi, kun halli rakennettiin. Tosin silloin kisakoirina toimivat shetlanninlammaskoirat. Kysyin Anjalta, että minkälainen Purina on kisapaikkana ja tähän vastaus oli niinkin simppeli, kuin että Purina on lähellä ja hyvä se on paikka kisata. Purinalla kisoissa on aina paljon tuttuja ja pohja on ollut hyvä. Ikimuistoisin hetki löytyi vuodelta keppi ja kirves, kun Anja voitti erinomaisella radalla kolmosluokan.  Tosin muisti oli pyyhkäissyt koiran yli, joten mieleen ei muistunut se, oliko kyseessä bordercollie Grim vai Bray.

Matti Levantohan se sieltä radan laidalle liihotti. Hän, jos joku osaa varmasti nimetä muistoja matkanvarrelta. Eräs ikimuisto pulpahti pintaan hallin käyttökiellon astuessa voimaan 2010 talvella. Se on aika, jota varmasti kukaan seuralainen ei halua muistella, joten positiivisempia asioita pohtiessa Matti muistutti pienimmistä seuralaisista. Purinalla agilityähän eivät ainoastaan harrasta koirat, vaan halli on ylläpitänyt kymmenen vuotta kukoistavaa hiiriyhdyskuntaa. Kisatunnelmaan hiiriyhdyskunnan vaikutus on Matin mielestä merkittävä. Sieltä ne lautojen välistä kannustavat koirakoita hyviin suorituksiin. Vaikka irtoamisharjoituksiin voisi sinänsä käyttää hiirtä, ei koulutustilanteissa olla päädytty ravintopalkkaan.
Matti muisti myös, että ASB-lehti on aikoinaan lahjoittanut hallin seinälle Seiko merkkisen kellon. Kellohan on hallin seinässä jätättänyt tasaisesti koko talvikauden. Nyt tosin Buffan vastaava Susanna Korpi sai patterit vaihdettua, joten eiköhän jatkossa pysytä paremmin ajan tasalla.

Vielä loppuun juttelin niitä näitä Pirjo Yli-Juutin kanssa. Harvinaislaatuinen tilanne oli se, että Pirjo oli kisaajan roolissa. Harvoin koti-kisoissa kuulemma ehtii kisaamaan, kun on aina se näkymätön työviitta päällä. Kysyin myös häneltä muistoja halliin liittyen. Mitään yhtä ja erityistä ei pintaan noussut, vaan mielen täytti koko kymmenvuotisen työn tulos. Paljon on verta, hikeä ja kyyneleitä hallin puolesta vuodatettu, jotta voimme niistä onnellisista ja iloisista hetkistä nauttia. Pitkää ikää Purinalle toivoen Netta Saarinen.

Teksti: Netta Saarinen

Kuva: Helsingin Agility Urheilijat ry