Valssin tahtiin

Maanantaina 7.5 oltiin taas agilityhallilla treeneissä! Aloitettiin treenit ennestään tutulla kuviolla: ensin kimppalenkki ja temputtelua lämmittelyksi. Hallissa jakaannuimme jälleen puoliksi eri kouluttajille, kuten viimekin kerralla.

Aloitettiin ensin kotiläksystä, takaakiertämisestä, ja mä olin taas hihnassa. Toinen harjoitus oli kuulemma valssia. Ekat ajatukset oli: Valssia? Mitähän sekin on? Joku tyttöjen tanssijuttu kuitenkin?! Mähän en semmoseen vapaaehtoisesti rupee, oon sentään miäs. Noh, loppujen lopuksi kävikin ilmi, että kyseessä on vain emännän tekemä kuvio sillä aikaa, kun mä kierrän. Pelkästään hyvä juttu siis, koska periaatteessa se vois joskus nopeuttaa tota hidasta emäntää! Ja myöhemmin tuli vielä ajatus, että jos mä kokeilisin itse tota tanssia, niin tykkäisköhän tytöt? Tyttöjen vuoksi voisin vähän valssatakin! Valssin jälkeen kokeiltiin vielä rengasta. Se ei ollut musta niin kivaa, kun siinä ei juostu täysillä.

Toisella kouluttajalla harjoiteltiin putkea ja emännän tehtävä oli vielä valssata putken jälkeen mut oikeaan suuntaan - ensin vain oikeaan suuntaan ja myöhemmin vielä siivekkeiden läpi. Tämä oli niin kivaa, viimeistään siinäkohtaa rapisi kaikki ennakkoluulot valssia kohtaan! Harjoiteltiin ensimmäistä kertaa myös pituusestettä ja se oli musta aika tylsä, niin jouduin jäähylle, kun en taaskaan kuulemma ollut kuulolla. Olin vähän ihmeissäni, koska muuten olin tosi hienosti ja ilman hihnaa kaikenlisäksi. Noh, mutta seuraavassa treenissä kun yhdistettiin se pituuseste putkeen, silloin se pituuskin oli jo ihan kiva, kun siitä pääsi juoksemaan kovempaa. Pituuteen liitettiin siis ensin putkeen meneminen ja sen jälkeen valssi ja sitten toinen koirakko, joka ehti pidemmälle harjoittelussaan, teki sen pituuden, putken ja valssikuvion jälkeen vielä perään siivekkeiden välistä ohjauksen, mitä me ei ehditty tekemään. Mutta siivekkeiden väliin ohjaamiseen se valssikuvio siis tähtäsi.

Olen nykyisin jo niin innoissani noista harjoituksista, että mun on vaikea keskittyä muuhun kun odotan jo vihjettä. Emäntä marisi siitä, kun mikään palkka ei tunnu kelpaavan, jos kelpie luulee tietävänsä jo, mitä seuraavaksi tehdään ja palkka kelpaa vasta sen suorituksen jälkeen. Ai luulee tietävänsä? Mähän se meistä nopeampi olen! Tottakai mä tiedän, mihin kannattaa mennä! Sitku vielä toi emäntäkin tajuaisi!

Valssin tahtiin tai ehkä hiukan nopeamminkin,

Valo

Teksti, kuvat ja piirrustukset: Iitu Hagström

Toukokisat 12-13.5.2012

Lauantaina 1-luokkalaiset saivat kehuja tuomareilta keppien suorituksista ja yleisesti taitojen lisääntymisestä. Anne Viitanen ihasteli kuinka ohjaajat ovat panostaneet jo alusta alkaen keppien harjoitteluun, mikä näkyi hienoina pujottelu suorituksina radoilla. Lauantain kisaajat olivat tyytyväisiä ratojen tasoon ja haastavuuteen.


Sunnuntaina testiin pääsi uusi kisaformaatti, jossa kisat pidettiin kahdella kentällä samanaikaisesti ja molemmilla kentillä kisasi sama säkäluokka. Kilpailijat tutustuivat ensin hyppyrataan ulkokentällä jonka jälkeen ratataantutustumista jatkettiin sisällä hallissa agiradan merkeissä. Tämän jälkeen aloitettiin kisaaminen agiradalla, josta kisaajat siirtyivät suorittamaan hyppyrataa. Kisaajilla oli ensimmäisen radan jälkeen hetki aikaa henghähtää ennen toisen startin aloittamista. Äitienpäivä verotti kisaajamäärää sunnuntaille sen verran, että osittain systeemi osoittautui kahden koiran kanssa kisaaville hieman haasteelliseksi ja vaati ohjaajilta kuntoa. Jos luokissa olisi ollut enemmän osanottajia, olisi välissä saanut hengähtää vähän kauemmin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen rakennettiin uudet radat ja päästiin aloittamaan kierros uudelleen.


Kilpailijoiden enemmistö piti systeemiä hyvänä. Kiitosta varsinkin sai ajatus että kisoissa ei mene koko päivää ja saa suorittaa kaksi rataa yhdellä lämmittelyllä. Tunnelma kisapaikalla oli positiivinen ja kilpailijat arvostivat huomioon ottavaista ilmapiiriä.


Tuomari Minna Räsäsen mielestä kisat sujuivat yllättävän jouhevasti ja tuomarina ainakin pysyi hyvin kartalla. Räsäsen mielestä haasteelliseksi osoittautui aikataulut ulkoradalla, toinen rata saattoi edetä hitaammin kuin toinen, jolloin toisella radalla joutui pitämään pieniä taukoja kesken kisan. Henri Luomalan mielestä kisat sujuivat hyvin eikä eroa ns. tavallisiin kisoihin huomannut tuomarin näkökulmasta. Tähän vaikutti ehkä se, että kisat alkoivat aina hänen radoillaan.

Toimistossakin päivä pyörähti vaivattomasti. Alkuun systeemikuulostii aika sekavalta mutta päivä olikin yllättävän helppo, kun kaikki tulokset tuli periaatteessa samassa järjestyksessä, toimistosta kommentoitiin. Kehityskohteitakin löytyi. Pohdintaan tuli ratojen järjestyksestä jos radat olisivat mahdollisesti olleet toisinpäin niin ei olisi paikka paikoin kertynyt pientä ruuhkaa tai odottelua.

Päivän kirkkaimpia onnistujia oli Anu Saikku-Bäckström, BAT, parsonrusselterrieri Ronjan kanssa. Anu ja Ronja nappasivat nolla voitot kahdelta hyppyradalta ja yhdeltä agiradalta. Näin ollen Ronjalle kertyi tarvittavat saavutukset kasaan hyppyvalion arvoa varten. 

Onnittelut Anu ja Ronja!



HAU:n onnistujat

Sari Siikala  & Oscar maksi 1 A-agi sij. 2, LUVA
Anne Leivo & Funny medi 1 B-hyppy sij. 2
Laura Juuti & Tinka medi 1 A-agi sij. 1, SERT
Melina Suves & Melba medi 1 A-agi sij. 3, LUVA. C-agi sij. 1, SERT

Esa Muotka & Siisti maksi 1 C-agi sij. 1, SERT
Milla Sihvonen & Arttu maksi 1 C-agi sij. 2, SERT
Annika Nisonen & Bruno maksi 1 D-hyppy sij. 1, LUVA

Jouni Vainio & Fläkt maksi 2:
B-hyppy sij. 1 LUVA. A-agi sij. 3, LUVA. D-hyppy sij. 2. C-agi sij. 2, SERT
Hannele Salomaa & Riia mini 2 D-hyppy sij. 3
Laura Juuti & Tinka medi 2 D-hyppy sij. 3

Ville Liukka & Heta medi 3 A-agi sij. 2, RV0
Ville Liukka & Adi medi 3 B-hyppy sij. 1, SERT-H
Maiju Mäenpää & Hippi medi 3 D-hyppy sij. 1, SERT-H
Jouni Vainio & Darma maksi 3 A-agi sij. 1, RV0
Kristiina Henriksén & Fendi maksi 3 A-agi sij. 2, SERT-A
Eerika Pasanen & Koodi maksi 3 A-agi sij. 3
Sari Vähäniitty & Iiro maksi 3 D-hyppy sij. 2, RV0

Kaikki tulokset on luettaviissa täällä.
 

Vappuaattonakin agihallissa!

Maanantaina vappuaattona 30.4 oli taas uusi agilitykerta! Aluksi tultiin hallille lämmittelylenkille ja lenkin jälkeen tehtiin tällä kertaa muutamia lämmittelyliikkeitä: peruuttamista, ympäripyörähdyksiä ja sitten kerjäämisasennosta maahanmenoja ja maahanmenosta kerjäämisasentoon nousemista. Kaikki harjoittelivat hienosti!

Hallissa jakaannuimme kahteen ryhmään, meitä oli paikalla tällä kertaa 4 koirakkoa. Kumpikin ryhmä meni tekemään eri kouluttajan vetämää harjoitusta, jokainen koirakko omalla vuorollaan. Me mentiin ensimmäiseksi harjoittelemaan siivekkeen kiertämistä. Harjoitus tehtiin niin, että koirakko laittoi yhdessä namialustan nameineen (1 kpl, koska tarkoitus oli jatkaa matkaa pian) siivekkeen taakse ja sitten ohjaajat ohjasivat koirat siivekkeen taakse, josta saimme syödä namin ja sitten ohjaajat kutsuivat alustalta huomiolle. Tarkoitus on häivyttää se namialusta siivekkeen takaa pois ja liittää kiertämiseen vihjesana.

Meillä treeni ei alkanut hyvin. Tai siis, olin tosi innoissani ja en malttanut pysyä yhtään paikoillani. Tein yhden kerran harjoituksen, mutta sitten huomasin muut koirat ja lähdin kutsumaan yhtä leikkiin. Emännälle tuli siitä kovin paha mieli ja jouduin hallin seinän vierustalle odottamaan. Yritin kovasti pussailla sitä, ettei sillä olisi niin paha mieli. Emäntä keskusteli kouluttajan kanssa, että jatkossa treenaan hihnassa ja kotona kuulema aletaan säännöstelemään huomion antamista, että siitä tulisi spesiaalimpaa. Minkäs minä sille mahdan, että olen nuori mies ja menojalka vipattaa?

Toisella harjoituskerralla olin sitten hihnassa. Emäntä kertoi kouluttajalle, että ollaan kotona jo harjoiteltu kiertämistä, joten otettiin se namialusta pois, ja mentiin suoraan pelkän vihjeen avulla. Kouluttaja piti hihnasta kiinni kun kiersin siivekkeen ja joutui juosta mukanani. Nolotti vähäsen. Teimme muutaman toiston erisuuntiin ja kouluttaja toivoi, että harjoittelisimme niin, että lähden ihan siivekkeen läheltä ja saan palkan heti tultuani siivekkeen toiselle puolelle, että kaartaisin tiukemmin kiertäessäni, sillä sitten myöhemmin se säästää sekunteja. Olin vielä hiukan sekaisin kaikesta, hihnasta ja ympäristöstä, joten emäntä halusi lopettaa harjoituksen tähän tälläkertaa, kun en kuulemma ollut kuulolla tarpeeksi.

Seuraavaksi vaihdettiin toiselle kouluttajalle, jonka kanssa tehtiin ensin eteenlähetystä ja sitten putkea. Koska en saanut enää olla irti, jouduttiin tekemään vähän erikoisjärjestelyitä eteenlähetyksessä. Aluksi vietiin yhdessä emännän kanssa namialusta nameineen kahden siivekkeiden taakse, tarkoitus oli juosta siivekkeiden välistä nameille. Teimme niin, että kouluttaja piti minusta kiinni ja emäntä meni namialustalle, ja sanoi sieltä vihjeen, jolloin sain juosta syömään namit. Kouluttaja sanoi, että hiukan haastavaa minulle, kun yleensä eteen lähetetään sivulta ja emäntä odottaa minua suoraan edessä, mutta että toimii kuulemma ihan hyvin. Miksei toimisi, kuka nyt ei nakkien luokse juoksisi? Tehtiin näin pari kertaa ja koska olin hyvin hallinnassa, sain tehdä vielä kerran niin, että olin irti ja emäntä tuli lähettämään minut siitä viereltä ja juoksi sitten mukanani alustalle ja otti minut taas heti kiinni sen jälkeen. Tästä jäi hyvä mieli!

Viimeiseksi harjoiteltiin putkea. Tässä tehtiin ensin niin, että kouluttaja piti minusta kiinni ja emäntä lähetti putkeen, olin siis hihnatta kokonaan, koska hihna olisi voinut jäädä kiinni putkeen. Sain taas palkaksi leikkiä lelulla, kun aikaisemmin palkkana oli ollut nakkia. Ensiksi putki oli suorana, mutta sitten laitettiin sitä hiukan mutkalle ja koska olin tosi hienosti, sain odottaa myös lähetyksessä irti. Kouluttaja kehui, kun en yhtään pelännyt tummaa putkea tai mutkaa, vaan tulin tosi lujaa! Leikin lelulla äristen hurjasti, emäntä sanoi, että aika harvoin ärisen yhtä kovaa! Tää putkijuttu olikin ihan mun lempparia!

Ihan viimeiseksi tehtiin vielä niin, että emäntä lähetti minut putkeen ja menikin putken ulostuloaukon toiselle puolelle kutsumaan minua eli harjoiteltiin putkelta ulos tulemisen jälkeen kääntymistä. Aluksi huomiokäskyn ajoitus oli todella hankala saada oikein, kerran kutsu tuli niin ajoissa, että tulin varmuuden vuoksi putkesta takaisin pois! Ja monia kertoja niin myöhään, että olin tullut jo ulos ja ehtinyt ihmetellä, että missäs se emäntä oikein on? Ja sitten se olikin vain toisessa suunnassa, kuin mihin olin kääntynyt. Saatiin kuitenkin muutama onnistunutkin suoritus, vaikka emäntä onkin ihan hidas! Tässä vielä videota harjoituksesta.

Tällä kertaa omaa harjoitusaikaa oli niin runsaasti, että oli vaikea sanoa, miten muilla oli mennyt, mutta jokainen lähti kyllä niin innostuneen näköisenä hallista! Ollaan varmasti kaikki, koirat ja ohjaajat, opittu jo ainakin se, että agility on hurjan hauskaa! Kotiläksyksi saatiin harjoitella erityisesti tuota kiertämistä jokainen omalla tasollaan, liittäen vihjettä ja vaihdellen etäisyyksiä. Meillä harjoitellaan kotona myös sitä huomion säännöstelemistä. Näinköhän se emäntä pystyy vastustamaan mun huomioimista edes vähäsen? Toisaalta, olisi kyllä paljon mukavampi saada olla ilman hihnaa.

Terveisin Putkihirmu Valo

Teksti, kuvat ja piirrustukset: Iitu Hagström