HAUn pentukurssilla, Valo seikkailee

Hei HAU!

Saanen esitellä itseni: Olen 9kk ikäinen komea australiankelpie uros Valo, HAU:n oman pentukurssin tuore oppilas. Kirjoitan teille kuulumisia pentukurssin harjoituksista ja mietteitäni uudesta harrastuksestamme, tervetuloa mukaan seuraamaan!

Meidän ensimmäinen kurssikertamme oli maanantaina 23.4. Etukäteen käytiin yhdellä tutustumistapaamisella, jossa koirat olivat mukana, sekä emäntä kävi erikseen tutustumassa agilitykisoihin ja kuuntelemassa harjoittelemiseen liittyvää teoriaa. Olis vaan ottanut mut mukaan, olisin halunnut olla avustamassa! Viime maanantaina pääsin kuitenkin mukaan hallille. Lähtiessämme huomasin heti, että emäntää jännittää ja olin itsekin aika innoissani!

Paikan päällä hallilla oli ihania neitoja ja muutenkin monia potentiaalisia leikkikavereita, sekä tietysti ihania hajuja ja jänniä ääniä. Käytiin ensin sellaisella yhteisellä lenkillä lämmittelemässä, emäntä oli vieläkin aika jännittynyt, mutten ehtinyt rauhoittelemaan tai pussailemaan sitä, kun piti nuuhkia kaikkia hajuja ja silmäillä tyttösiä ja vähän merkkaillakin, minkä opin viime kuussa.

Yhteislenkin jälkeen mentiin hallille, voi vitsi, miten jännää! Tiesin, että nyt tapahtuu jotain kivaa! Meidän ryhmässämme on viisi koiraa ja me saimme emännän kanssa tällä kerralla ensimmäisen harjoitteluvuoron. Harjoiteltiin paikallaan pysymistä. Tarkoitus oli istua tai maata paikoillaan vihjeestä ja odottaa palkkaa sekä vapautusta. Tätä oli harjoiteltu kotona kotiläksynä jo etukäteen. Teki kovasti mieli lähteä rallaamaan, kun jokapuolella juoksi tai haukkui koiria. Pysyin kuitenkin paikallani ja sain palkaksi nakkia. Emäntä sanoi, ettei uskaltanut edes kehua kunnolla, kun olin sen näköinen, että olin ihan liipasimella koko ajan. Mitä? Minäkö? Olin vain valmis toimintaan! Mun harjoituksien jälkeen muut treenasivat samoja harjotuksia omalla vuorollaan, tosi taitavia koirakoita kaikki! Olisin halunnut mennä mukaan kaikkiin muihinkin vuoroihin, niin kivalta harjoitukset näyttivät!

Seuraavaksi harjoiteltiin leluun menemistä eli eteenlähetystä kuten emäntä sen ilmaisi. Tarkoituksena oli juosta lyhyt matka suoraan ja vauhdikkaasti eteenpäin oman palkan luo. Emännän kanssa vietiin palkka yhden kouluttajan luokse (hän saattoi avuksi hiukan heilutella lelua) ja sitten mentiin toisen kouluttajan luokse, joka piti minusta kiinni, kun emäntä osoitti kädellä menosuuntaa ja sanoi vihjeen. Tätäkin oli harjoiteltu kotiläksynä etukäteen. Joillakin oli myös nakkeja odottamassa alustalla, mutta mulla oli tällä kertaa lelu. Olisin halunnut leikkiä palkkalelulla myös ihanien kouluttajien kanssa, emännän kans oon leikkiny jo niin monta kertaa. Mut ne ihanat kouluttajat eivät lämmenneet ainakaan tällä kertaa, joten menin lopulta emännän luo. Harjoitus oli tosi kiva, kun sai juosta täysiä! Tehtävää vaikeutettiin lopussa niin, että piti juosta siivekkeiden välistä lelun luokse, sekin oli superkivaa!

Viimeiseksi harjoiteltiin vielä putkea, joka oli ennestään hiukan tuttu. Ensimmäisellä harjoituskerralla  yksi kouluttajista piti minua pannasta kiinni putken toisessa päässä ja emäntä houkutteli minua toisesta päästä, että uskaltaisin tulla putken läpi. Koska se sujui, saatiin kokeilla niin, että emäntä pitää itse minua putken suulla, sanoo vihjeen ja toinen kouluttaja odottaa palkkani kanssa putken toisessa päässä. Sain palkan aina, jos tulin oikein putkesta. Yhdellä kertaa innostuin niin paljon, että päätin käydä katsomassa, huomasivatko muutkin koirat mun extraupeen suorituksen, mutta jotenkin näytti vähän siltä, että muiden koirien kanssa seurusteleminen ei ollut sallittua, joten palasin putken pariin vielä muutaman harjoituksen verran.

Saatiin kotiläksyksi harjoitella lisää eteenlähetystä, paikallaanoloa ja lähellä pysymistä. Mulla oli tosi kivaa koko harjoittelun ajan ja odotan innolla seuraavaa kertaa! Emäntäkin sanoi, että mukavaa oli, mutta joku oli vaihtanut sen koiran kuutioon dynamiittia. Höh, mitähän sekin tarkoitti?

Kevätterveisin,

Valo

Teksti, kuvat ja piirrustukset: Iitu Hagström