torstai 21. kesäkuuta 2012

Vai että balettitoiveita ;)


Toiseksi viimeinen agilitytreenikerta pidettiin 4.6 maanantaina. 
Oli taas ihan huippua, kunpa kurssi ei loppuisi koskaan!

Tehtiin toisen kouluttajan luona pussia, eteenmenoa sekä rengasta ja toisen kouluttajan kanssa taas tehtiin hyppy + putkeen harjoitusta, missä emännällä oli taas joku kuvio, ja lisäksi tehtiin vielä keppejä uudestaan.

Meillähän oli kotiläksynä sen eteenmenokatseen harjoitteleminen, että katsoisin suoraan eteen namialustalle siivekkeiden välistä. Tehtiin sitä kyllä kotona, mutta mulla on vielä aika epävarma olo siitä. Toisinaan koetan kysyä lupaa katsomalla emäntää, no ei sitä viimeaikoina ole saanut nätisti olemalla. Mutta sitten taas emäntä on näreissään, kun katson oikeaan suuntaan, mutta meinaan varastaa lähdössä! Pussi taas oli ihan helppo juttu nyt, kun se oli saanut vähän hautua. Menin sinne kuin putkeen konsanaan, eli tästäkin tuli lempparia. Rengasta harjoitellessa kokeiltiin tehdä harjoitusta niin, että emäntä siirtyisi pikkuhiljaa esteen toiselle puolelle, mutta tuloksena oli, etten saanut palkkaa. Häh, ai miten niin en tehnyt niin kun piti? No parikertaa saatoin mennä ohi, mutta mistä mä tiedän, oliko se renkaan läpi meneminen tarkoitus vai ei! Kerran myös lähdin kurkkaamaan kavereita, ihan vain jos se auttaisi emäntää taas keskittymään ja pysymään perässä, mutta tulin luokse käskystä. Tais kouluttajiltakin pudota melkein silmät päästä. No ei vaiskaan!

Toisen kouluttajan luona tehtiin sellaista harjoitusta, että emäntä jätti mut siivekkeiden eteen, meni itse siihen vierelle, ohjasi mut hypylle (ilman rimaa, kuten ennenkin) ja siitä sitten samalla kädellä putkeen. Sillä aikaa, kun olin putkessa, emäntä vaihtoi kättä, emännän kuvio oli takaaleikkaus. Meillä kävi muihin kurssilaisiin verrattuna tällä kertaa niin, että koska oon vähäsen irtoavaa sorttia, piti emännän mennä itse asiassa sen ensimmäisen hypyn ja putken väliin ohjaamaan mut ensin hypylle ja sitten esteelle. Kouluttaja sanoi, että emännän täytyy ajatella harrastavansa tai-chitä tai jotain sellaista rauhallista ja jatkuvaa, niin sitten meillä menee hyvin. Emäntä höpisi jotain Joutsenlampi-baletista. Hmm, ei taida emännästä ihan niin sulavaa tulla! Mutta toisaalta se ja sama, mitä emäntä ajattelee, kuhan tehdään ja kuhan se ehtii mukaan!



Lopuksi tehtiin vielä keppejä. Olin viikon ajan pohdiskellut niitä ja päätin sitten lopulta, että vaikka ne oliskin vaan joku mua ja muita koiria hidastamaan tehty labyrintti, mä meen sen niin kovaa, että emäntä jää silti jälkeen. Mentiin tällä kertaa niin, että vietiin namialusta toiseen päähän ja emäntä päästi mut sinne kujaan ilman hihnaa ja sit mentiin täysiä! Vielä tosin täytyy vähän harjoitella, kun välillä meinasi vähän rytmi mennä sekaisin, etenkin jos emäntä vähän liikaa kehui ja unohdin katsoa, mihin menen. Hups.

Emännän balettitoiveille hihitellen,

Valo

Teksti, kuvat ja piirrustukset: Iitu Hagström