SyysSkabat 2012

ATD:n ja HAU:n SyysSkabat 1.9.2012 Purina Areenalla

Lauantaina erikoisia rotuja ja erilaisia ratoja

ATD:n ja HAU:n 9. kertaa järjestettävät SyysSkabat starttasivat jälleen syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Verrattain kansainvälinen tuomaristo (Zeljko Gora Kroatiasta, Hans Fried Itävallasta) toivotettiin tervetulleeksi niin suomeksi, kuin myös englanniksi ja saksaksi ja sitten ei muuta kuin kaikille onnea tassuihin ja kisaamaan!

Ykkösissä oli esillä aikamoinen rotukavalkadi niin afgaaninvinttikoirasta barbettiin kuin rhodesialaiseenkin.

Yksi epätyypillisimmistä, mutta myös varmasti sympaattisimmista kisaajista oli berninpaimenkoira Manu, joka sijoittui toiseksi saaden ensimmäisen LUVAnsa maxien agiradalta. Manua ohjasi Hanna-Kaisa Jokinen Agrysta. 

Hanna-Kaisa Jokinen: ”Mulla oli ennen cavalier, jonka kanssa vähän harrastettiin agilityä. Halusin kuitenkin bernin ja innostus agilityyn syttyi sitten senkin kanssa. Manu on 5 vuotias, tosi energinen berni ja on kiva nähdä, että koira nauttii radalla.”

Hanna-Kaisa Jokinen ja Manu

Tämä oli vasta Manun toinen virallinen kilpailu ja Hanna-Kaisa toivoo, että on kiva, jos koiran kanssa menestyy, mutta laji on heille enemmän yhteinen harrastus.  Syysskaboja hän piti hyvin järjestettyinä kisoina ja tosi hyvä fiilis jäi varsinkin, kun tuli se nolla.

Kisoissa pyöri koko ajan kolme kenttää samaan aikaan ja vaikka hyvin ja lauantaina aikataulussa pysyneet ja nopeatempoiset kisat saivat kiitostakin, monet toivoivat radoille selkeämpiä merkintöjä, millä kentällä mikäkin rata oli.

Aikataulu toi siis myös varsin kimurantteja tilanteita mm. Anni Kelkalle HAUsta, joka siitä huolimatta, että teki kaksi eri rataantutustumista samaan aikaan, voitti toisella niistä radoista ykkössijan, tehden myöskin kyseisen radan ainoan nollatuloksen! ”Kerkesin juoksemaan minien agi3radan rataantutustumisen vain kaksi kertaa läpi, kun minun piti juosta sisähalllista ulos tutustumaan medien hyppyrataan.” Tämä ei pari vuotta kisannutta kisaaja häkellyttänyt ja vaikka rataantutustuminen jäi lähestulkoon käyttämättä, otti Anni 3 vuotiaalla noin vuoden kisanneella sheltillään Rondolta radalta ainoan nollatuloksen. ”Tämän jälkeen loput radat olivat onneksi vain toisen koirani kanssa.” Anni huokaisi helpottuneena.

Radat koettiin yleisesti varsin kimuranteiksi ja haastaviksi, josta kertoi esimerkiksi sekin, että SyysSkabojen cupin medeistä ei tullut yhtään ainoaa tulosta palkintopallille. No mitä mieltä tuomarit sitten olivat radoista? Mia Laamanen kommentoi seuraavasti:

Minkälainen on SyysSkabojen historia?

ATD ja HAU ovat tehneet syksyisen kisaviikonlopun merkeissä yhteistyötä vuosia – yhteistyö alkoi järjestämällä kisat samana viikonloppuna niin, että kutsuttiin kauempaa yhdessä tuomari joka tuomaroi molempien seurojen kisoissa – kilpailut pidettiin eri paikoissa Helsingissä. Ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli vuonna 2004, jolloin kisattiin kahdella yhtäaikaisella radalla samassa paikassa. 

SyysSkabat nimi otettiin käyttöön 2005 ja samana vuonna kutsuttiin ensimmäinen ulkomaalainen tuomari kilpailuihin. Yhteistyön lisäksi kantavana ideana siis alusta lähtien on ollut tuoda alueelle pitkän matkan tuomareita, joiden ratasuunnittelun kautta saadaan alueen harrastajille kokemuksia erilaisista radoista ja näin kehittämään alueen kilpailijoiden osaamista. MM-tuomareita on myös kutsuttu eri vuosina ja näihin kisoihin on saapunut osa silloisen maajoukkueen koirakoista.

Mikä oli viikonlopun ratojen kantava teema?

Tämän vuoden SyysSkabojen radat olivat varmasti hyvin monipuoliset – mitään yhtenäistä teemaa ei sen enemmin ollut.

Kisaajilta jonkin verran kuuli palautetta, että radat miellettiin aika vaikeiksi kaiken kaikkiaan SyysSkaboissa, osaatko valottaa mistä tämä voisi johtua?

Radoista juuri tuo erilaisuus on tehnyt niistä monen mielestä vaikeampia – en usko, että kukaan tuomareistamme on varta vasten suunnitellut erikoisen vaikeita ratoja, kukin on aina halunnut esitellä oman radansuunnittelutyylinsä ja monesti on radat koettu ehkä juuri erilaisuutensa vuoksi hankaliksi. 

Minkälaisia suorituksia näit, mitä jäi erityisesti mieleen?

Mieleen viikonlopulta jäi monia suorituksia - 1–luokassa ihastuttivat valloittava berninpaimenkoira sekä keskikokoinen snautseri, samoin mieleen tulee vauhdikas afgaani. Toki monia muitakin upeita pareja näin kisoissa muistelee Mia Laamanen.

Vehnät ja kerryt kisasivat partasuiden rotumestaruudesta

Kisoissa pidettiin samaan aikaan myös partasuiden rotumestaruus vehnä –ja kerrynterriereille. Haastavat radat eivät partasuillekaan tuoneet, kuin yhden nollatuloksen kerrynterrieri uros Ziggylle ekalla LUVAllaan ja sekin radalta, joka ei ollut mukana partasuiden mestaruudessa. Samaan kotiosoitteeseen tosin osui myös varsinainen partasuiden mestaruus, jonka toi Jyväskyläläiselle Riikka Kankaiselle kerrynterrieri narttu Selma, maksi kakkosista, vitosen radalta. 

Kuvassa Riikka Kankainen ja Selma pokkaamassa Riikan toisen koiran Ziggyn palkintoa

Miten lähdit harrastamaan agilityä kerrynterriereiden kanssa?

Energisenä koirana kerrynterrieri kaipaa toimintaa, joten toko-harrastuksen lisäksi aloitin ensimmäisen kerryni Vilman kanssa agilityn Jyväskylän Agility Teamissa vuonna 2005.

Minkälainen agilitykoira kerrynterrieri on?

Nopea oppimaan, mutta kyseenalaistaa joskus ohjaajan auktoriteettia. Esimerkiksi, tarvitseeko lähdössä pysyä paikallaan. Pienenä maxi-koirana hypyt meinaa joskus olla vähän ylipitkiä. Seuraavat hyvin ohjaajan vartalo-ohjausta ja ovat aina iloisena lähdössä mukaan treeneihin/kisoihin.

Minkälaisia agility tavoitteita sinulla on koirillesi tulevaisuudessa?

Tavoitteena kisata aktiivisesti nyt 2-vuotiaan uroksen kanssa, joka kisaa nyt 1-luokassa ja päästä sinne "kuninkuusluokkaan" ensi vuoden aikana. Ennen kaikkea haluan agilityn olevan koirieni kanssa mukavaa yhteistä tekemistä.

Sunnuntaina myös loisto-onnistumisia!

Sunnuntaina päivä valkeni sateettomana ja tuomareineina Mia Laamasen tilalle tuli Esa Muotka Zeljko Goran ja Hans Fried jatkaessa uusilla radoilla lauantailta. 

Esa Muotkan maxi1:sten E-radalla ainoan nollan teki starttidebyytillään 5 v irlanninterrieri Cara, ohjaajanaan Susanna Timonen Veikkolan koirakerhosta: ”On hyvä fiilis, lähdettiin tavoitteella, että mahdollisimman vähän sählättäisiin ja tavoitteet kyllä täyttyi! Ollaan aika kauan harjoiteltu, aloitettiin alun perin pentukurssilta, mutta säännöllisemmin nyt, kun viime keväänä päästiin seuraan harrastamaan. Seuraavaksi mennään edustamaan irlanninterrierejä piirimestaruuksiin.”

Sunnuntailla medikoirakoilla tuntui olevan haasteita ja esimerkiksi Esan medi 2:sten E -radalta radalta ei tullut laisinkaan yhtään tulosta mutta maxi3:ssa E-radalla bordercollieiden viitoittaessa tietä, nollatuloksia tulikin jo 15 kpl.

Kisaajat myös kovin tykkäsivät, että Esan rata oli tutustuttavissa etukäteen lähtölistojen luona. 

Sunnuntai päättyi lopulta melkein aikataulussaan ja aurinkokin jaksoi saattaa kisakansan kotia. Innolla ensi vuotta ja uusia kansainvälisiä tuomareita odotellessa!

Teksti ja kuvat: Hanna Streng

Maajoukkuekarsinnat 2012

Onnittelut Helsingin Agilityurheilijoilta kaikille maajoukkueeseen päässeille ja erityisonnittelut HAUn Pirjo Yli-Juutille ja bordercollie Grimmille!

Lopulliset tulokset:

Minit

Maajoukkueeseen siis:

1.	21	Sonic	Sini Eriksson	shelam	KKK	38.60	43.80	50.00	35.30	45.50	213.20
2.	25	Riina	Anu Rajaheimo	shelam	KKK	38.20	28.30	43.70	31.50	30.30	172.00
3.	95	Ralli	Anni Komulainen	shelam	HU-PU	HYL	50.00	-	50.00	45.50	145.50
4.	15	Kerttu	Carolina Pellikka	shelam	TORKK	46.70	24.50	HYL	30.40	35.00	136.60
5.	97	Wiima	Annika Pihlajasaari	shelam	KOTKA	50.00	17.30	-	32.60	23.20	123.10

Medit

Maajoukkueeseen siis:

1.	200	Frodo	Jari Suomalainen	koohon	RIMA	40.30	50.00	-	50.00	41.00	181.30
2.	131	Hikka	Kaisa Ylä-Tuuhonen	kromfo	BAT	50.00	47.10	HYL	-	48.80	145.90
3.	127	Ada	Anna Ström	shelam	HU-PU	15.10	43.70	41.50	38.80	HYL	139.10
4.	119	Sera	Sanna Lehtonen	espves	HSKH	20.90	HYL	30.00	44.90	32.80	128.60
5.	178	Loukku	Emilia Rainetoja	espves	JAU	HYL	31.80	36.90	13.00	45.20	126.90

Maksit

Maajoukkueeseen siis:

1.	320	Zen	Jaakko Suoknuuti	borcol	LAW	45.30	50.00	HYL	45.90	32.30	173.50
2.	219	Grim	Pirjo Yli-Juuti	borcol	HAU	42.00	38.20	HYL	44.80	38.30	163.30
3.	236	Gaia	Juha Orenius	borcol	CITYB	28.80	42.60	-	50.00	32.40	153.80
4.	269	Neela	Jouni Orenius	borcol	TSAU	-	45.70	49.40	HYL	50.00	145.10
5.	327	Twixy	Janne Toivola	borcol	JAU	50.00	34.20	-	47.30	-	131.50

Purina Openin viimeinen viikko

Maantaina vuorossa oli jälleen 3-luokat ja kisaajia oli saapunut paikalle runsaasti. Sekä viralliseen että Purina Openiin osallistui jokaisessa startissa yli 40 kisaajaa, maxeissa jopa yli 70. Tuomareina toimivat Martti Salonen ja Esa Muotka, jotka olivat suunnitelleet kisaajille varsin mukavat radat. Medi 3-luokassa shetlannin lammaskoira Goa ohjaajanaan Sanni Kariniemi P-HAU:sta sijoittuivat Salosen radalla kolmansiksi ja samalla heille hieno AVA-meriitti. Jälleen yksi onnellinen ohjaaja koiransa kera saavuttivat tämän halutun tittelin. ONNEA heille!

Kisoissa oli mukana paljon tulevaisuuden agilitytähtiä, jotka eivät tosin osallistuneet itse kisoihin. He seurasivat niitä vielä tässä vaiheessa vanhempiensa kanssa radan reunalta. Oheisessa kuvassa ehkä nuorin havaitsemani parivaljakko ; )

 

Keskiviikkona jatkettiin samojen tuomareiden voimalla 1-luokkailaisten kisatessa virallisia startteja ja muiden osallistuessa Purina Openiin. Jälleen osallistujamäärä oli kaikissa kokoluokissa suuri ja myös näissä kisoissa saatiin useita sertin arvoisia suorituksia ja nämä parit nähdäänkin taas jatkossa 2-luokassa.

Martti Salosen rata ulkona osoittautui varsin monelle parille haastavaksi ja radalla olikin useita kohtia, joissa koira sujahti väärälle esteelle. Mini 1-luokassa saatiinkin kolme 0-tulosta, medeissä yksi ja makseissa neljä. Kisaajia näissä oli yhteensä 120 eli varsin pieneksi jäi nollaprosentti tällä kertaa. Muotkan radalla saatiinkin sitten nähdä enemmän 0-tuloksia, yhteensä 16 kappaletta. Radoissa oli riittävästi haastetta. Purina Openiin osallistui suuri määrä kisaajia, jolloin myös 0-tuloksiakin saatiin enemmän.

Tähän päättyi siis vuoden 2012 Purina Open ja lopuksi vielä kaikkien osakilpailuiden parhaat palkittiin säkäluokittain ja he olivat:

Mineissä Sini Eriksson ja Sonic, medeissä Sanna Kobylin ja Zili sekä makseissa Tiia Söderholm ja Pita.

Onnittelut kaikille!

Kisathan eivät koskaan toimisi ilman päteviä toimitotyöntekijöitä ja pari heistä kuvassa:

 Teksi ja kuvat: Sonja Holopainen

Purina Open ja helle jatkuivat

2.7.2012 ja vuorossa 1-luokkalaiset

Aurinkoinen sää ja helle suosivat jälleen maanantain kisaajia, kun vuorossa olivat 1-luokan Purina Open-radat. Tuomareina toimivat Anne Savioja ja Esa Muotka. Virallisissa kilpailuissa startteja kertyi yhteensä noin 190 ja Purina Openin puolella niitä olikin jo yhteensä  320. Onneksi saimme siis pyörimään kaksi rataa yhtä aikaa! Näin ulkopuolisena katsojana oli mukava seurata hienoja ratasuorituksia sekä nähdä sitä aitoa onnistumisen iloa, kun yhteistyö koiran kanssa sujui saumattomasti.

Kilpailijoiden mielestä tämän päivän radat olivat erityisen onnistuneita: Pelkällä juoksemisella ei radoista selvinnyt, vaan molemmat radat vaativat ohjaamista. Perinteisiä hallin päästä päähän suoria ei tämän päivän radoilla nähty. Molemmat radat vaativat myös koirilta varmaa esteosaamista ja jos esimerkiksi keppien sisäänmeno ei ollut varma, tuli helposti siinä virheitä. Esan radalla etenkin renkaan jälkeinen hyppy aiheutti monelle ohjaajalle harmia, koska rima siinä tippui todella helposti. Tuomarin itsensä mukaan usein kyse oli siitä, ettei ohjaaja malttanut ohjata hyppyä loppuun asti, vaan lähti jo katseen saattelemana kohti seuraavaa estettä.

Kisoissa saatiin useita sertejä ja toivottavasti tapaamme nämä luokkaa vaihtaneet kisaajat sitten 2-luokan kisoissa 4.7.2012.

Kuva: Tunnelmia radan reunalta

2-luokkalaiset hellesäässä

Keskiviikon 4.7 Purina Open käytiin helteisessä säässä ja tuomarit olivatkin suunnitelleet kisaajille varsin kimurantit radat. Esa Muotkan radalla toisen hypyn rima tuli monelta alas kuten myös renkaan jälkeinen rima. Ritva Herralan radalla puolestaan radan alussa A-esteelle hylkääntyi ties kuinka monta koiraa. A:n sijasta olisi siis pitänyt mennä sen alla olevaan putkeen. Ritvan radalla olisi koiran tullut osata hyvin myös takaaleikkaus, jolloin koiran olisi saanut käännettyä helposti putken lähimpään päähän. Oli mielenkiintoista seurata, millaisia ohjauskuvioita kisaajat miettivät tähän kohtaan. Ainakin näin sivustakatsojana tietää, mitä seuraavissa treeneissä pitää harjoitella;  takaaleikkauksia.

Kuitenkin monta kisaajaa onnistui myös täydellisesti ja sertejä jaettiinkin myös tänään useammallekin parille ja he siis siirtyivät ansaitusti 3-luokkaan. Illan ahkerin urakoitsija oli Purina Openiin osallistunut Sanna Kobylin, joka starttasi Ritvan radalla kaksi kertaa kolmella espanjanvesikoirallaan ja Esan radalla vielä kolme starttia eli hän juoksi illan aikana yhdeksän rataa. Tähän vaaditaan ohjaajalta jo jonkinlaista kuntoa. Kisat sujuivat jouhevasti pysyen aikataulussa ja päättyivät jo noin puoli kymmenen aikaan, mikä tietysti ilahdutti kaikkia aamulla töihin menijöitä.

 

Kuvateksti: Tuomari työssään

Teksti ja kuvat: Sonja Holopainen

Purina Open starttasi käyntiin

Maanantaina 26.6.2012 alkoi Purina Open 2-luokan virallisilla kisoilla ja muille kisa oli epävirallinen. 

Näytti siltä, että tänä vuonna sää ei suosi kilpailijoita, sillä vielä klo 18 aikaan taivaalta tuli suuria vesipisaroita kuin saavista kaatamalla. Kuinkas ollakaan, tunnin sisällä pilvet väistyivät ja saimme nauttia kisaillasta kauniissa, aurinkoisessa säässä. Sää ei kilpailijoita haitannut, sillä kaikki startit käytiin hallissa. Startteja illan aikana kertyikin lähes 200 ja ilta venyi siis työntekijöiden osalta lähemmäs puolta yötä, osalla ehkä ylikin. Tulokset löytyvät Helsingin agilityurheilijoiden sivuilta niin kisojen kuin cupin kokonaistilanteenkin osalta.

Tuomari Anne Savioja oli suunnitellut kimurantit mutta sujuvasti mentävät radat ja kaikilla radoilla saatiin sekä hienoja 0-tuloksia että osa kisaajista starttaa jatkossa 3-luokassa. Palkinnot saivat kiitosta ja etenkin suuret karkkilaatikot houkuttivat kisaajia yrittämään parhaansa. Vaikka aikataulut venyivät suuren osallistjamäärän vuoksi, saatiin kisat käytyä läpi mukavissa tunnelmissa.

Yksi kisan nuorimmista kilpailun ulkopuolella osallistujista oli Ida, joka kertoi tämän päivän ratojen olleen aika vaikeita. Ratojen jälkeen hän tuumasi, että kääpiösnautseri Rosson kanssa on kuitenkin kiva harrastaa agilityä eikä pieni kastuminenkaan haitannut iloista mieltä.

Ida ja Rosso

 Purina Open ja vuorossa 3-luokkalaiset 

Agilityn korkeimmassa luokassa eli 3-luokassa Purina Open kisattiin samaan aikaan kahdella radalla keskiviikkona 27.6.2012. Hallissa sisällä tuomarina toimi Henri Luomala ja ulkona puolestaan Esa Muotka. Kisaajia oli saapunut paikalle runsaasti ja illan aikana startteja oli noin 310 kappaletta. Maanantain kisoihin verrattuna suurin ero oli ehkä se, että epävirallisena radoille osallistui vain muutama kisaaja säkäluokkaa kohti. Ehkäpä ykkös- ja kakkosluokkalaiset eivät uskaltautuneet mukaan kolmosten radoille, vaikka omasta mielestäni se olisi vain hyvää harjoitusta.

Tänään virallisten kilpailujen palkitut olivat samat kuin ne, jotka sijoittuivat Purina Openissa. Eli kukaan ei kyennyt kiilaamaan palkittujen väliin epävirallisiin osallistuneiden joukosta. Kahden päivän jälkeen voi ja kannattaakin nostaa esiin mini 3-luokassa kisaava Sini Eriksson ja Sonic (KKK), jotka ovat voittaneet kaikki neljä rataa, joille ovat osallistuneet.  Heillä on siis neljältä radalta kerättynä täydet 40 pistettä. Siinäpä hieno Purina Openin aloitus! Muutenkin illan aikana nähtiin paljon sujuvia ratasuorituksia ja vauhdikasta menoa. Mini 3-luokassa shelam Mini ohjaajanaan Jenna Kantola (ATT) suoritti hienon nollaradan sijoittuen 5. ja samalla pari valioitui eli Ministä tuli ava. Onnea heille!

Koska välillä iskee hajamielisyys, unohti kirjoittaja kameran kotiin kaikessa touhussa. Toisaalta myös kuuluttajana toimiminen ja kuvaaminen eivät oikein luonnistu yhtä aikaa. Esitellään tässä kuva-osuudessa siis kilpailujen nuorin avustaja -allekirjoittaneen Helmi-koira toimi hetken kuuluttajan ja kisaajien viihdyttäjänä maxi 3-kisan aikana. Helmi sai paljon rapstutuksia ja pääsi puremaan pienillä naskalihampailla useampaakin kisaajaa radan ulkopuolelle ; )

  

Kilpailun nuorin avustaja Helmi

Ensi maanantaina jatketaan ja vuorossa silloin 1-luokat. Juuri saamani tiedon mukaan myös nämä kisat käydään kahdella radalla samaan aikaan.

Teksti ja kuvat Sonja Holopainen